Muistan tämän päivän. Lauantai 1.6.2011.
Laitoin meikin naamariin ja marssin aamulla kampaajalle.
Yhdeltätoista olin seremoniassa. Sain stipendin musiikillisesta lahjakkuudesta.
Olin ylioppilas.
Juhlin kaikkien rakkaiden ympäröimänä. Sain kuulla lauluja, jotka saivat minut kyyneliin.
Kuulin sanoja, jotka rohkaisivat minua. Maistoin mummon lusikkaleipiä ja nautin ilmasta.
Se oli täydellinen päivä. Minun päiväni prinsessana.
Tänään voin juhlistaa valmistumista merkonomiksi. Päivä ei ole samanlainen. En saa hienoa mekkoa päälleni
Enkä maista lusikkaleipiä.
Kukaan ei laula laulua tai pidä puhetta.
vien koirani lenkille ja viihdytän asiakkaita töissä.
Tämäkin on minun päiväni.
Koska minä päätän niin.
Tämä kirjoitus olkoon siis onnentoivotus jokaiselle valmistuneelle tänä vuonna. Erityisesti rakkaalle eläintenhoitajaserkulleni, jota saan juhlia muutaman viikon päästä.
Olkaa tänään prinsessoita ja uljaita. Viihtykää toistenne seurassa ja maistakaa kesän ensimmäisiä mansikoita. Unelmoikaa tulevaisuudesta, sillä se on vielä täysin edessä! Hullutelkaa tarpeeksi, mutta muistakaa olla ihmisiksi.
Olkaa myötäylpeitä toistenne puolesta. Tänään saa olla huomion keskipisteenä. Pitääkin olla.
Käytä lakkiasi aina vappuisin ylpeänä saavutuksestasi. Ja tavoittele jotain uutta. Nythän sinulla on aikaa, eikö?
Tämä on sinun päiväsi.
Koska sinä päätät niin.
Terkuin, Linda
