lauantai 19. tammikuuta 2013

Hyvä ihminen

En ole mallin mitoissa !
Koulukuvaus -aamuna otsassani on hirveä finni !
Hiukset sojottavat aina väärään suuntaan !
Miksi menen yksin aina kotiin?


Miten voisin olla parempi ihminen?

Katselin Fox -kanavalta tullutta Tabu-sarjaa, missä puhuttiin naisten anoreksiasta.
En sinänsä halua ottaa kantaa anoreksiaan. Aihe on raskas, ja minä en siitä ole oikea ihminen puhumaan. Lääkärit ovat, en minä.
Sen sijaan hämmästyin ohjelmassa haastateltujen ihmisten kommenteista. Siitä, kuinka kukaan ei ole oikeastaan tyytyväinen itseensä.
On ihmisiä, jotka haluavat sileämmän ihon. On ihmisiä, jotka haluavat enemmän lihaksia. On toisia, jotka ei syö -- ja toisia, jotka syövät liikaa.

Mikä meihin ihmisiin on mennyt?

Harmistuneena katselen joka päivä ajaessani töihin koulujen ohitse. Tytöt pysähtyvät nurkan taakse, kaivavat peilin esiin ja lisäävät hiukan enemmän puuteria. Pojat parkkeeraavat samaan paikkaan, ja aina se yksinäinen "Mikko" kävelee koulun ovista sisään. Tuo samainen Mikko istuu luokassa yksin, tekee hommansa, poistuu koulusta ja lasittuinein silmin vakuuttaa äidilleen, että kaikki on hyvin.

Ihmisen pohjimmainen tarve on "lisääntyä ja täyttää tämä maa".
Isän puolen mummoni suomentaa sen näin: "Tee työtä, ja olet hyvä ihminen."
Äidin puolen mummoni suomentaa saman lauseen seuraavasti: "Tee työtä, ja rakasta."

Jokaisen pitää saada tehdä sitä, mikä itsestään tuntuu hyvältä.
Jokaisen pitää saada olla se, joka haluaa olla.

Ei haittaa, jos aamulla haluat laittaa tukkasi pystyyn.
Ei haittaa, jos tykkäät tytöistä.
Haittaa, josset rakasta.

Ei uusi auto elämää paranna. Ei loputon rakkaus ole aina hyvästäkään.
Kaikista eniten ihmiset eivät halua lisääntyä ja täyttää tätä maata.
Me haluamme kelvata sellaisina, kuin me olemme.

Sitä minä toivon sinulta. Ja siksi minä sinut hyväksyn.
Juuri tuollaisena, kuin olet.

"Suuressa armossaan, Luoja teki meille maan. Poltettavakseen ja tuhottavakseen sai sen. Hyvä ihminen."