Tänään haluaisin kertoa teille tositapahtuman, jonka luin aiemmin päivällä;
Tuttu luennoitsija aloitti luentonsa näin. Tilaisuudessa oli 200 henkilöä. Hän kysyi; "Kuka haluaa tämän rahan?" Kaikki kädet nousivat ylös.
Luennoitsija sanoi, että hän antaa rahan jollekin, mutta sallikaa minun ensin tehdä jotain sille, hän jatkoi ja kurttasi setelin ja kysyi, kuka sen vielä huolisi.. ja kaikkien kädet nousivat ...edelleen ylös.
"No, entä jos minä teen näin." Hän pudotti setelin maahan ja astui sen päälle ja hieroi sitä lattiaa vasten kengällään. Hän nosti sen ylös tosi ryttyisenä ja likaisena, ja kysyi, että mahtaako kukaan enää huolia sitä. Jälleen kädet nousivat ilmaan.
Hän sanoi: "Ystäväni, olette juuri oppineet hyvin arvokkaan läksyn. Nimittäin sen, ettei ollut väliä mitä rahalle tehtiin, Te halusitte sen silti, koska se ei ollut menettänyt arvoaan.
Usein elämässämme me putoamme, kompuroimme ja likaannumme tekemiemme päätösten takia ja tiellemme tulevien olosuhteiden takia. Tunnemme olevamme arvottomia, mutta ei väliä mitä on tapahtunut tai tulee tapahtumaan, Sinä et koskaan menetä arvoasi, Sinun arvosi, likainen tai puhdas, rikkoontunut tai hitusen rypistynyt, Sinä olet korvaamaton edelleen niille jotka Sinua rakastavat.
Elämämme arvo ei tule siitä mitä me teemme tai siitä mitä tiedämme, vaan siitä mitä me olemme.
Sinä olet sellainen. Älä koskaan unohda sitä!
Hyvää tulevaa viikkoa toivottaen
Linda
